Rahastosijoittaminen

Kenen kannattaa aloittaa rahastosijoittaminen? Millaisia rahastoja sijoittajalle on tarjolla? Ovatko pankkien hallinnoimat rahastot parhaita? Vastaamme.

Kenen kannattaa aloittaa rahastosijoittaminen?

Rahastosijoittaminen on paras tapa säästää rahaa, jos ei ole valmis käyttämään aikaa pörssikurssien ja osakkeiden analysoimiseen. Tilille säästäminen ei ole kannattavaa, sillä inflaatio syö rahan arvoa nopeammin kuin korkoa kertyy etenkin nyt, kun yleisimmät viitekorot ovat miinukella. Siksi rahastosijoittaminen on helpoin tapa saada raha poikimaan inflaatiovauhtia nopeammin.

Rahastosijoittamisen voi aloittaa jopa alle 1000 euron summalla.

Miten rahastosijoittamisen voi aloittaa?

Voit ottaa yhteyttä pankkiisi ja sopia tapaamisesta sijoitusneuvojan kanssa. Voit tehdä suunnitelmaan vaikkapa kuukausittaisesta sijoituksesta muutamaan eri rahastoon. Muista, että myös opintolaina voidaan käyttää sijoittamiseen.

Toinen vaihtoehto on aktivoida kaupankäyntipalvelu verkkopankissasi, jossa voit ostaa rahastoja itse.

Huomattavasti edullisemman ja laajemman valikoiman rahastoja löydät kuitenkin esimerksiksi Nordnetiltä, joka ei ole pankki, vaan erikoistunut ainoastaan arvopaperikauppaan.

Myös FIM tarjoaa helppoa netissä toimivaa rahastojenmerkintäpalvelua mutta heidän valikoimansa ei ole niin laaja kuin Nordnetin. Nordnetin kautta voi sijoittaa myös FIM:in rahastoihin.

Tutustu eri sijoitusalustoihin

Alusta	Sijoituskohteet	Siirry
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin ja ETF:iin	Siirry
Nordnet on Pohjoismaiden johtava osakkeiden, rahastojen ja muiden pörssinoteerattujen arvopapereiden kaupankäyntiä tarjoava nettipankki. Nordnet tarjoaa palveluita, jotka tekevät säästämisestä ja sijoittamisesta helppoa, fiksua ja kannattavaa.
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin, kryptoihin ja valuuttoihin	Siirry
eToro on johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa pääomamarkkinoille. eToron innovatiivisella CopyTrader-ominaisuudella voit automaattisesti kopioida muiden sijoittajia.
	Sijoita kiinteistövakuudellisiin lainoihin	Siirry
Estateguru on virolainen joukkorahoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Esketit-alustan lainat ovat yrityslainoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
	Sijoita kiinteistöprojekteihin	Siirry
Bulkestate on virolainen kiinteistösijoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa joukkorahoituksella kiinteistöprojekteihin. Sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Latviassa.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
Esketit on irlantilainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttajalainoihin. Esketit-alustan kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Tanskaan, Latviaan, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Georgiaan, Meksikoon ja Jordaniaan.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
ViaInvest on latvialainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen P2P-kuluttajalainoihin. ViaInvestin kautta on mahdollista sijoittaa mm. lainoihin Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Tsekeissä.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
PeerBerry on kroatialainen joukkorahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttaja- ja yrityslainoihin. PeerBerryn kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Espanjaan, Puolaan, Kazakstaniin, Moldovaan, Tsekkeihin, Filippiineille, Sri Lankaan, Keniaan, Intiaan ja Ukrainaan.
	Sijoita lyhytaikaisiin yrityslainoihin	Siirry
Debitum on latvialainen sijoitusalusta, joka mahdollistaa sijoittaminen yrityslainoihin. Debitumin tarjoamat sijoituskohteet sijaitsevat Virossa, Latviassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa.
	Sijoita kuluttajalainoihin Virossa	Siirry
Moncera on virolainen vertaislainapalvelu, jonka kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Virossa.
	Sijoita kuluttajalainoihin	Siirry
Monefit Smartsaver sijoitusalustan kautta on mahdollista sijoittaa CreditStar Groupin tarjoamiin lainoihin. CreditStar Group myöntää lainoja Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Virossa, Tsekeissä, Puolassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
	Prop-trading alusta	Siirry
The Trading Pit on prop-kaupankäyntiin suunniteltu alusta, joka soveltuu mm. CFD- ja fuuturikaupankäyntiin.

Huom! Huomaathan, että tämä sisältö ei ole sijoitussuositus, -neuvo tai kehotus eikä sitä tule sellaiseksi käsittää.

Sijoittamiseen pörssi- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Summarum Medialla ei ole suoria sijoituksia tässä artikkelissa mainittuihin yksittäisiin osakkeisiin. Sijoitustoimintamme keskittyy ainoastaan indeksirahastoihin.

Voit myös tutustua sijoittamisen aloittamiseen lukeamalla vinkkimme aloittavalle sijoittajalle.

Mikä osuus säästöistä kannattaa sijoittaa rahastoihin?

Rahastosijoittaminen on miltei aina kannattavampaa kuin rahan seisottaminen pankkitalletuksena, sillä inflaatio syö talletusten arvoa vuosi vuodelta. Koska rahastoja ei kuitenkaan suojele ns. talletussuoja, kannattaa osa säästöistä yhä pitää säästötilillä pahan päivän varalle. Jos harrastat myös osakesijoittamista, rahastot voivat tarjota tasapainottavan ja turvallisen lisän riskialttiiden pörssiosakkeiden rinnalle. Siis myös osakesijoittajan kannattaa harkita vaikkapa muutaman kymmenen prosentin osuuden sijoittamista vakaisiin rahastoihin.

Erilaiset rahastot

• Osakerahastot sijoittavat pääomansa nimensä mukaisesti pörssiosakkeisiin. Kullakin osakerahastolla on oma tapansa valita sopivat sijoituskohteet. Eräät osakerahastot, esimerkiksi kehittyville alueille keskittyvät rahastot, tarjoavat korkeaa tuottoa korkealla riskillä. Toiset rahastot puolestaan tyytyvät maltilliseen tuottoon ja ovat miltei riskittömiä.
• Korkorahastot tarjoavat erityisen vakaata tuottoa, sillä ne seuraavat korkomarkkinoiden kehitystä. Korkojen nousu heikentää korkorahastoa, kun taas korkojen lasku lisää sen arvoa. Korkorahastot ovat tyypillisiä paikkoja ”parkkeerata” pääoma siksi aikaa, kun sijoittaja etsii varsinaista kohdetta pääomalleen.
• Yhdistelmärahastot ovat kombinaatioita kahdesta edellisestä. Ne ovat vähemmän riskialttiita kuin osakerahastot, mutta tuottoisampia kuin korkorahastot. Usein sijoittajan on tuottoisampaa sijoittaa osa rahoistaan suoraan korkorahastoihin ja osa osakerahastoihin, sen sijaan, että käyttäisi yhdistelmärahastoa.
• ETF-rahastot eli pörssinoteeratut rahastot (exchange traded fund) ovat rahastoja, joiden osuuksia kaupataan pörssissä. Suurin osa niistä on passiivisia indeksiosuusrahastoja, mutta on olemassa myös korko-, hyödyke- ja kiinteistömarkkinoille sijoittavia ETF-rahastoja.
• Hedgerahastot ovat osakerahastoja, jotka pyrkivät erilaisin enemmän tai vähemmän kekseliäin ja enemmän tai vähemmän kunniallisin keinoin ylittämään rahaston indeksinmukaisen voitto-odotuksen riippumatta markkinoiden kokonaistilanteesta.
• Vipurahastot pyrkivät lisäämään sijoituskohteensa arvonvaihtelua ja näin mahdollistamaan korkeatuottoisen ja korkeariskisen sijoittamisen pienelläkin pääomalla.
• Raaka-ainerahastot sijoittavat nimensä mukaisesti raaka-aineisiin, kuten kultaan. Nämä rahastot ovat menestyneet hyvin viime vuosina.
• Hyödykerahastot sijoittavat pääomansa raaka-ainerahastoja kehittyneempiin kohteisiin, raaka-aineiden jalostetumpiin muotoihin. Myös nämä rahastot ovat menestyneet hyvin viime vuosina. Huomioi kuitenkin, että osa hyödykerahastoista ei hajauta kylliksi.

Aktiivinen vs. passiivinen rahasto

Rahastoja on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: aktiivisia ja passiivisia. Aktiivisten rahastojen rahastohoitajat yrittävät valita rahastoon sellaisia arvopapereita, joiden he uskovat tuottavan paremmin kuin markkina keskimäärin. Tähän on monia filosofioita, joista yleisiä ovat esimerkiksi value investing, jossa rahastonhoitaja yrittää etsiä halpoja osakkeita joiden arvo pörssissä on matalampi kuin osakkeen “todellinen arvo”,  fundamentals investing, jossa rahastonhoitaja yrittää etsiä yrityksiä, joiden strategia tai luvut vaikuttavat hänestä lupaavilta. Jotkut rahastot taas pyrkivät tuottamaan voittoa tilanteissa, joissa markkina muuten on laskussa. Passiiviset rahastot taas eivät yritä voittaa markkinaa, vaan tavalla tai toisella luovat sijoitussalkun jonka tuotto peilaa mahdollisimman hyvin sitä indeksiä, jota passiivinen rahasto yrittää replikoida.

Jos sijoitat passiiviseen rahastoon, oletat, että sinä – tai kukaan muukaan – ei tiedä mihin suuntaan markkinat minäkin päivänä liikkuvat tai mitkä osakkeet tulevat pärjäämään hyvin ja mitkä huonosti. Passiivisten rahastojen tuotto perustuu siihen, että tiedämme osakemarkkinoiden tuottavan keskimäärin noin 7 % vuodessa. Jos siis sijoitat passiivisesti, yrität hyötyä tuosta 7 % ottamatta kantaa siihen mitkä yritykset pärjäävät hyvin ja mitkä huonosti. Kunhan markkina keskimäärin nousee, sinä teet voittoa.

Aktiivinen sijoittaminen saattaa kuulostaa huokuttelevalta ajatukselta. Pankkisi myyjä saattaa kertoa sinulle, että heidän rahastonhoitaja valitsee rahastoon juuri ne osakkeet, jotka vaikka Helsingin pörssissä tuottavat parhaiten ja jättää pois huonosti pärjäävät osakkeet. Aktiivisia rahastoja myydään myös turvallisuudella. Argumentti kulkee suunnilleen siten, että viisas rahastohoitaja vahtii markkinoita ja kun pörssiromahdus on edessä, rahastonhoitaja myy osakkeet ja siirtää varat turvallisempiin tuotteisiin kuten käteiseen tai velkakirjoihin.

Valitettavasti ainoa asia, minkä tiedämme aktiivista rahastoita varmasti on, että ne ovat huomattavasti kalliimpia kuin passiiviset rahastot. Rahaston hoitokulut aktiivisessa rahastossa ovat usein 1 % tienoilla sijoitetusta pääomasta vuositasolla. Passiiviset rahastot veloittavat tyypillisesti puolet vähemmän tai jopa vain 0.25 %, jos sijoitat isoihin passiivisiin ETF:iin.

Tämä tarkoittaa, että aktiivisen rahaston pitäisi tuottaa keskimäärin ainakin 0.5 % – 1 % enemmän vuodessa verrattuna passiiviseen, jotta aktiivisiin rahastoihin olisi järkevä sijoittaa. Valitettavasti lähes kaikki historiallinen data osoittaa, että hyvin koulutettu apina pärjää varsin kohtuullisesti kokeneillekin rahastohoitajille. 2009-2019 vain 23% aktiivisista rahastoista onnistuivat tuottamaan parempia tuottoja kuin samoihin indekseihin sijoittavat passiiviset rahastot Yhdysvalloissa. Kehittyvillä markkinoilla aktiiviset rahastot tyypillisesti pärjäävät paremmin mutta toisaalta aktiiviset rahastot, jotka sijoittavat kehittyville markkinoille ovat niin kalliita, että vaikka aktiiviset rahastot voittavat indeksin, ne eivät tuota tarpeeksi ylimääräistä oikeuttaakseen hallinointikulujaan.

Toinen ongelma aktiivisiin rahastoihin sijoittajille on pseudoaktiiviset rahastot, jotka väittävät olevansa aktiiviset hoidettuja mutta todellisuudessa ovat vain erittäin kalliita passiivisia rahastoja. Rahastonhoitaja kyllä valitsee osakkeita rahastoon (ja veloittaa palkkionsa) mutta hajauttaa sijoituksia niin paljon, että rahasto ei käytännössä ota markkinalla mitään erityistä positiota vaan seuraa indeksiä.

Jotkut aktiiviset rahastot kyllä voittavat markkinat tuntuvasti. Ongelma aktiivisten rahastojen kohdalla on sama kuin osakkeidenkin: jos pystyt etukäteen määrittelemään voittavat rahastot, voit tienata tuntuvasti paremmin kuin passiivisella sijoittamisella. Valitettavasti tähän ei luotettavasti ole pystynyt vielä juuri kukaan ja näyttää todennäköiseltä, että suurimmalla osalla menestyneistä aktiivisten rahastojen hoitajista on vain ollut hyvä tuuri.

Passiivinen sijoittamien todennäköisesti sopii parhaiten suurimalle osalle tavallisista sijoittaista. Hyvä strategia on yksinkertaisesti hajauttaa sijoitukset maantieteellisesti ja eri sektoreihin. Tämä onnistuu edullisesti ostamalla esimerkiksi MSCI World Indexiin pohjautuvaa ETF:ää. Mahdollisesti vielä tärkeämpää on kuitenkin hajauttaa sijoitukset myös ajallisesti. Jos laitat kaikki rahat kiinni markkinaan yhtenä päivänä, otat huomattavasti suuremman riskin kuin jos teet ostokset kuukausittain viiden vuoden kuluessa. On myös erittäin tärkeää pitää pää kylmänä ja olla myymättä sijoituksia kun markkinat heittelevät. Se, että markkinat laskevat tänään ei tarkoita, että ne eivät voisi nousta huomenna ja on erittäin tärkeää, että olet mukana niinä päivinä kun markkinat nousevat. Koska on mahdotonta ennustaa milloin markkinat nousevat ja milloin ne laskevat – mutta keskimäärin markkinat nousevat – paras tapa sijoittaa on ostaa rahastoosuuksia tasaisesti ja pitää katse tulevaisuudessa. Hyvä sijoitushorsiontti on vähintään kymmenen vuotta, sillä yksittäisenä vuotena markkinat voivat laskea paljonkin.

Ajatellaan hypoteettista passiivista sijoitusta Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin välillä 1980-2018. Jos sijoitit markkinaan hajautetusti 10000 euroa vuonna 1980, sijoitukseski arvo 2018 olisi 708143 euroa mikäli et missään välissä panikoinut ja myynyt sijoituksiasi. Mitä jos panikoit ja myit sijoituksia väärään aikaan? Jos sinulta meni ohi 1980-2018 viisi tuottavinta päivää, sinun kokonaistuotto koko periodilta olisi 35 % pienempi. Jos sinulta meni ohi parhaat 10 päivää, on tuottosi 50% pienempi.

Usein kysyttyjä kysymyksiä rahastosijoittamiseen liittyen

Tässä osiossa löydät vastauksen yleisiin rahastosijoittamiseen liittyviin kysymyksiin.

Rahastosijoittamisen tuotto: kuinka paljon voin tehdä voittoa?

Rahastot tuottavat keskimäärin vähemmän voittoa kuin osakesijoittaminen, mutta enemmän kuin pankkitalletukset. Tavallinen rahastosijoittaja voi realistisesti odottaa 5 % vuosittaista voittoa. Kehittyvien alueiden rahastot voivat tuottaa jopa 10 % vuodessa, mutta vasta useiden vuosien kypsyttelyn jälkeen. Lisäksi kehittyvien alueiden rahastot ovat yhtä riskiallttiita kuin pörssisijoitukset eli kaikkia säästöjä ei kannata upottaa niihin.

Rahastojen voitot maksetaan asiakkaalle kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Muista valita itsellesi sopiva menetelmä:

• Tuottorahastojen voitot jaetaan osakkaiden kesken aina kerran vuodessa.
• Kasvurahastojen voitot jätetään rahastoon poikimaan korkoa korolle. Sijoittaja voi realisoida kasvurahaston kerryttämän myyntivoiton itselleen parhaiten sopivalla hetkellä.

Voinko menettää kaikki rahani rahastosijoittamalla?

Et oikeastaan. Sijoittaminen on aina riskialtista, koska talletussuoja ei koske sijoittajaa. Mutta hyvin hoidettu ja hajautettu rahastosalkku ei kuitenkaan voi käytännössä menettää kaikkea arvoaan. Mitä paremmin sijoituksesi on hajautettu eri toimialoille ja markkina-alueille, sitä epätodennäköisempi suuri tappio on.

Kannattaako minun tehdä kertasijoitus rahastoon, vai sijoittaa säännöllisesti?

Yleensä on kannatavampaa sijoittaa rahaa asteittain eikä kertarysäyksellä. Tämä vähentää suuren tappion riskiä. Jos satut sijoittamaan kaikki säästösi juuri pörssiromahduksen aattona, voit menettää valtavasti rahaa. Jälleen kerran: hajauttaminen on kaiken A ja O.

Rahastojen kulut: millaisia kuluja rahastot perivät?

Muista, että kaikessa sijoittamisessa pätee yleensä nyrkkisääntö: edellisten vuosien menestys ei ole tae tulevasta menestyksestä. Siksi menneitä lukuja kiinnostavampi valintaperuste on katsoa yhtiöiden perimiä lisäkuluja. Rahastosijoittajalta voidaan periä seuraavanlaisia kuluja:

• Ostohetkellä maksettava merkintäpalkkio ja lunastuspalkkio, 0–3 %
• Toistuva hallinnointipalkkio, 0,2 – 3,0 %
• Toistuva säilytyspalkkio, 0,2 – 0,3 %
• Välityspalkkio. Tämän maksun suuruus riippuu siitä, kuinka aktiivisesti rahastoa hoidetaan ja rahaston sijoituskohteita vaihdetaan.
• Tämän lisäksi saatetaan periä erilaisia toimenpidemaksuja, kuten lasku kirjallisen osuustodistuksen painattamisesta.

ETF-rahastot ovat hyvä vaihtoehto perinteisille rahastoille

Jos et usko FIM:in tai vastaavien yrityksien salkunhoitajien olevan varsin kalliiden palkkioidensa arvoisia, kannattaa harkita ETF-rahastoihin sijoittamista. ETF eroaa tavallisesta rahastosta siinä, että hinnanmuodostus ja kaupankäynti tapahtuu reaaliajassa aivan kuten osakkeilla kauppaa käytäessä. Kun rahastoja saa merkattua ilmaiseksi, mutta rahastoyhtiö veloittaa hallinnointipalkkion, ovat ETF-rahastojen hallinnointipalkkiot erittäin pieniä, mutta kaupankäynnistä veloitetaan välityspalkkio kuten osakkeilla kauppaa käytäessä.

ETF:llä käydään kauppaa kuten osakkeella, mutta juridisesti kyseessä on rahasto. ETF:ien avulla voit kustannustehokkaasti hajauttaa sijoituksia. Esimerkiksi ostamalla iShares MSCI Brazil Capped ETF -rahastoa voit käytännössä yhtä arvopaperia ostamalla saada samat hyödyt kuin luomalla itse hyvin hajautetun Brasilian markkinoille suuntautuneen salkun, mutta tietysti huomattavasti pienemmällä alkupääomalla. Toisin kuin FIM:in Brasilia-rahaston, iShares ETF:n hallinnointipalkkio on vain 0,62 %.

Tämän rahaston tarkoitus on seurata mahdollisimman tarkasti valitun markkinaindeksin, tässä tapauksessa Brazil 25/50 -indeksin, kehitystä. Osakepohjaisen ETF-rahaston idea perustuu yksinkertaiseen sääntöön ostaa rahastoon osakkeita samassa suhteessa kuin niitä on seurattavassa indeksissä. Tuotto on vähän parempi kuin kohdeindeksin, koska osinkoja ei yleensä lasketa mukaan indeksin arvoon. Indeksirahaston salkunhoito on merkittävästi edullisempaa kuin aktiivisesti hoidetun rahaston, minkä vuoksi niiden hallinnointipalkkiotkin ovat tavallista sijoitusrahastoa matalammat.

Jos siis uskot Brasilian markkinan yleisesti ottaen menevän ylöspäin, mutta et usko, että FIMin sijoitukset ovat suhteessa Brasilian yleiseen markkinaan 3 % parempia, kannattaa sijoittaa ETF-rahastoon. Se, uskotko ETF:iin vai aktiiviseen salkunhoitoon riippuu pitkälti siitä, uskotko tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin.

Muista:
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.