Tuulivoima sijoituskohteena

Tuulivoimaloiden rakentaminen alkoi Suomessa selkeästi myöhemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Vuodesta 2012 alkaen rakentaminen on kuitenkin lisääntynyt Suomessa, ja tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksesta on noussut viime vuosien aikana tasaiseen tahtiin. Tuulivoimatuotanto yleistyi, kun valtio alkoi tukea tuulivoimaa ekologisena energiamuotona julkisilla varoilla syöttötariffijärjestelmän kautta, joka toi markkinoille useampia toimijoita. Sen myötä rakennettavien voimalaitosten koko lähti kasvuun.

Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, ja se kiinnostaa sijoittajia yhä enemmän. Turvalliseen tuulivoimaan sijoitetaan nyt niin Suomessa kuin muissakin maissa. Tuuli­voi­malla tuotettiin vuonna 2021 Suomessa noin kymmenen prosenttia koko maan sähkön­tuo­tan­nosta, eli reilut 8000 gigawat­ti­tuntia.

Tutustu eri sijoitusalustoihin
AlustaSijoituskohteetSiirry
NordnetSijoita osakkeisiin, rahastoihin ja ETF:iinSiirryArrow
Nordnet on Pohjoismaiden johtava osakkeiden, rahastojen ja muiden pörssinoteerattujen arvopapereiden kaupankäyntiä tarjoava nettipankki. Nordnet tarjoaa palveluita, jotka tekevät säästämisestä ja sijoittamisesta helppoa, fiksua ja kannattavaa.
eToroSijoita osakkeisiin, rahastoihin, kryptoihin ja valuuttoihinSiirryArrow
eToro on johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa pääomamarkkinoille. eToron innovatiivisella CopyTrader-ominaisuudella voit automaattisesti kopioida muiden sijoittajia.
Estateguru.coSijoita kiinteistövakuudellisiin lainoihinSiirryArrow
Estateguru on virolainen joukkorahoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Esketit-alustan lainat ovat yrityslainoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Bulkestate.comSijoita kiinteistöprojekteihinSiirryArrow
Bulkestate on virolainen kiinteistösijoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa joukkorahoituksella kiinteistöprojekteihin. Sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Latviassa.
Esketit.comSijoita P2P-vertaislainoihinSiirryArrow
Esketit on irlantilainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttajalainoihin. Esketit-alustan kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Tanskaan, Latviaan, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Georgiaan, Meksikoon ja Jordaniaan.
Viainvest.comSijoita P2P-vertaislainoihinSiirryArrow
ViaInvest on latvialainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen P2P-kuluttajalainoihin. ViaInvestin kautta on mahdollista sijoittaa mm. lainoihin Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Tsekeissä.
Peerberry.comSijoita P2P-vertaislainoihinSiirryArrow
PeerBerry on kroatialainen joukkorahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttaja- ja yrityslainoihin. PeerBerryn kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Espanjaan, Puolaan, Kazakstaniin, Moldovaan, Tsekkeihin, Filippiineille, Sri Lankaan, Keniaan, Intiaan ja Ukrainaan.
debitum.networkSijoita lyhytaikaisiin yrityslainoihinSiirryArrow
Debitum on latvialainen sijoitusalusta, joka mahdollistaa sijoittaminen yrityslainoihin. Debitumin tarjoamat sijoituskohteet sijaitsevat Virossa, Latviassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa.
Moncera.comSijoita kuluttajalainoihin VirossaSiirryArrow
Moncera on virolainen vertaislainapalvelu, jonka kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Virossa.
Monefit SmartsaverSijoita kuluttajalainoihinSiirryArrow
Monefit Smartsaver sijoitusalustan kautta on mahdollista sijoittaa CreditStar Groupin tarjoamiin lainoihin. CreditStar Group myöntää lainoja Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Virossa, Tsekeissä, Puolassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
The Trading PitProp-trading alustaSiirryArrow
The Trading Pit on prop-kaupankäyntiin suunniteltu alusta, joka soveltuu mm. CFD- ja fuuturikaupankäyntiin.
Huom! Huomaathan, että tämä sisältö ei ole sijoitussuositus, -neuvo tai kehotus eikä sitä tule sellaiseksi käsittää.

Sijoittamiseen pörssi- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Summarum Medialla ei ole suoria sijoituksia tässä artikkelissa mainittuihin yksittäisiin osakkeisiin. Sijoitustoimintamme keskittyy ainoastaan indeksirahastoihin.

Energiaa tuulivoimasta

On selvää, että sähköä ja muuta energiaa tarvitaan koko ajan. Tuulivoima on jatkuvasti uusiutuva energianlähde, sillä tuuli ei maailmasta lopu. Onkin enemmän kuin järkevää hyödyntää sellainen mahdollisuus. Tuulivoiman käytöllä ei saastuteta vettä, ilmaa tai maaperää eli sen käyttäminen on erittäin ekologista.

Mikä parasta, fossiilisia polttoaineita ei tarvita tuotettaessa sähköä tuulesta, joten päästöjä tai pienhiukkasia ei tuotannossa joudu ilmaan. Kun tuulivoimala alkaa tuottaa sähköä, rakennusvaiheen päästöt kompensoituvat uusiutuvalla energialla pisimmilläänkin puolessa vuodessa.

Yhteiskunnan sähköistymisen myötä sähkön kysyntä kasvaa kasvamistaan ja on tiedossa, että tuulivoima on edullisin muoto sähköntuotannolle. Tulevaisuuden sähköjärjestelmässä tuulivoima on tärkeä osa ja lisäksi oivallinen väline ilmastonmuutoksen torjunnassa. Koska Suomi pyrkii nostamaan uusiutuvan energian osuuden energiankulutuksesta 50 prosenttiin 2020-luvun aikana, tuulivoiman yleistyminen edistää tätä tavoitetta suuresti.

Suomalaiset voivat olla ylpeitä jo toteutuneista tuulivoimahankkeista, sillä vuoden 2019 loppuun mennessä rakennetut tuulivoimahankkeet ovat suurelta osin suomalaisomistuksessa. Niistä 69 % omistaa suomalainen hanketoimija ja loput 31 ovat eurooppalaisessa omistuksessa.

Tuulivoima käytännössä

Tuulivoima tarkoittaa ilman virtausten liike-energian muuntamista tuuliturbiineilla sähköksi. Tuulivoimalan suurten pyörivien lapojen liike-energia muuttuu voimalan sisällä olevalla generaattorilla sähkövirraksi.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa riittää lähes rajattomasti potentiaalia tuulivoimatuotannon kasvattamiseen. Tuulivoimaloiden rakentamiseen ovat hyviä paikkoja alueet, joilla tuulisuus on hyvä ja vahva sähkönsiirtoverkko lähellä. Tällaisia paikkoja löytyy usein rannikoiden läheisyydestä. Esimerkiksi matkalla Hailuotoon voit ihailla suurten roottoreiden pyörimistä jonottaessasi lautalle.

Tekniikan kehittyminen ja tuotantomäärien kasvu laskevat tuulisähkön hintaa. Hyvä uutinen on, että tuulivoimaloiden korkeutta on voitu kasvattaa. Se puolestaan tekee mahdolliseksi tuulivoiman rakentamisen aiemmin olosuhteiltaan kannattamattomille paikoille. Korkeammalla sijaitsevat tyylimyllyn roottorit ulottuvat voimakkaampiin tuulivirtauksiin, joten tuotanto tehostuu.

Merituulivoimaloiden koot ovat kasvaneet verrattuna maalle rakennettuihin. Joissakin maissa valtio on satsannut voimakkaasti tuulivoimaan, esimerkiksi Kiinassa. Tuulivoimayrityksissä on valtionyhtiöitä, pörssiyrityksiä ja paikallisia toimijoita.

Tuulivoimalat asennetaan usein ryhmiin, tuulivoimapuistoihin, jotka sijaitsevat joko avomerellä tai maalla. Tuulivoimapuistoissa turbiinit on sijoitettu 4–10 kertaa roottorin pyörimiskehää vastaavan matkan päähän toisistaan tuuliolosuhteista riippuen. Sillä tavoin minimoidaan vierekkäisen turbiinin pyörimisestä aiheutuvat mahdolliset tehohäviöt.

Tuulisähköstä noin 70 % tuotetaan vuoden kuuden kylmimmän kuukauden aikana. Näin tehdään siksi, koska talvikuukausina tuulee huomattavasti enemmän ja ilman tiheys on korkeampi, jolloin samasta ilmamäärästä saadaan irti enemmän energiaa.

Suurimpien laitosten koko on Suomessa 5 MW. Tulevaisuudessa yksittäisten tuulivoimaloiden koko kasvaa niin, että laitosten teho voi olla yli 7 MW.

Tuulivoiman hyödyt

Tuuli- ja aurinkovoima ovat maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvavia puhtaan sähkön tuotantotapoja. Suomeenkin rakennetaan tuulivoimaloita lisää, sillä ne vähentävät energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä, mutta ovat myös edullisia sekä tuovat lisää työpaikkoja ja kiinteistöverotuoja kunnille.

Useat suomalaiset kunnat hyötyvät tuulivoiman tuomista miljoonainvestoinneista. Tuulivoimahanke voi tuoda mukanaan merkittäviä kiinteistöverotuloja sekä maanvuokratuloja. Tuulivoiman suurin työllistävä vaikutus tulee kuitenkin voimaloiden käytöstä ja kunnossapidosta.

Tuulivoimaa voidaan tuottaa entistä tehokkaammin, sillä roottoreiden ja turbiinien kokoa on pystytty kasvattamaan järkevästi. Roottori pyörii 10 kertaa minuutissa. Mitä isompi roottori on, sitä rauhallisemmin se pyörii.

Teknologia on kehittynyt harppauksin muutamassa vuodessa ja uusien tuulivoimapuistojen rakentaminen on lisääntynyt Suomessa. Suurin osa tuulivoimalahankkeista on toteutettu Pohjois-Pohjanmaalla, jonne sijoittuu 39 prosenttia kaikista Suomen tuulivoimaloista.

Suomen suurin tuulivoimapuisto rakentuu tällä hetkellä Lestijärvelle, jonne tulee yhteensä 69 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 240 metriä. Puisto valmistunee vuonna 2024 ja sen vuosittainen energiantuotanto on yli 1,3 terawattituntia.

Tuulivoiman haitat

Vaikka tuuli on ilmaista ja uusiutuvaa, tuuliturbiinit tarvitsevat säätövoimaa. Ne pystyvät tuottamaan sähköä vain tuulennopeuden ollessa sopiva, joten tuulivoiman tuotanto tarvitsee lisäksi myös muita tuotantolähteitä. Tuulivoiman omat hiilidioksidipäästöt ovat noin 10 g/kWh ja ne muodostuvat lähinnä tuulivoiman rakentamisesta, kasaamisesta, kuljettamisesta sekä huollosta aiheutuneista päästöistä.

Myös tuulivoimalla on negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten kaikella energiatuotannolla. Niitä ovat esimerkiksi näkö- ja äänihaitat. Tuulimyllyn aiheuttama melu pihapiirissä ei kuitenkaan saa ylittää 40 desibeliä.

Tuulivoimalat voivat mahdollisesti aiheuttaa häiriöitä tutkayhteyksiin ja radio- ja TV-verkkoihin. Tuulivoimalla on vaikutusta sähköverkon toimintaan, koska tuulivoiman tuotanto vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteiden mukaan. Sen vuoksi tarvitaan säätövoimaa, jolla voidaan tasata tuulivoiman tuotantovaihteluita.

Tuulivoiman vastuullisuus

Onko tuulivoima vastuullista? Useimmille päästöt, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen väheneminen ovat tämän päivän globaaleja huolenaiheita. Viime vuosikymmenten aikana asiaan on paneuduttu ja uusiutuvaan energiantuotantoon on alettu panostaa entistä enemmän.

Sähköntuotantomuotona tuulivoima on erittäin ympäristöystävällinen ja kustannustehokas. Se on tutkitusti vähäpäästöisin sähköntuotantomuoto. Yksi kahden megawatin tuulivoimala tuottaa noin puolessa vuodessa saman verran sähköä kuin sen valmistukseen, pystytykseen, kunnossapitoon, poistoon ja kierrätykseen kuluu. Lisäksi uuden tuulivoiman rakentaminen vähentää koko energiantuotannon CO2-päästöjä syrjäyttämällä fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä ja energiaa markkinoilta.

Tutkijat ovat selvittäneet, että linnut osaavat välttää tuulimyllyjä eikä tuulivoima vaikuta haitallisesti ympäristön kasvillisuuteen. Tuulivoimalaitosten ei ole havaittu myöskään vaikuttavan kielteisesti lintujen pesimiseen, joten tuulivoiman vastuullisuus on korkealla tasolla.

Tuulivoimalan elinkaari on seuraavanlainen: tuulivoimalan valmistus, kuljetus ja asennus, käyttö ja huolto, voimalan purkaminen, kierrätys ja loppusijoitus. Suurin osa tuulivoimalasta ja sen osien materiaaleista on kierrätettävissä. Nykymenetelmillä jopa koko tuulivoimala on kierrätettävissä riippuen tuulivoimavalmistajasta.

Isot metallikomponentit tuulivoimalassa on valmistettu teräksestä, kuparista ja alumiinista, ja ne kierrätetään lähes kokonaan. Voimaloiden osalta kierrätysaste on nykyisin hyvin korkea, yleensä jopa lähes 100 %.

Metsänomistajatkin hyötyvät

Kesästä 2018 asti tuulivoimaa on Suomessa rakennettu markkinaehtoisesti eli ilman valtion tukea. Tämä mahdollistaa sen, että yksityinen metsänomistaja voi saada tuottoa vuokraamalla omistamaansa metsäpinta-alaa tuulivoimalan käyttöön. Vaikka tuulivoimalan välitön lähiympäristö raivataan puustosta vapaaksi, pääsääntöisesti alue säilyy metsätalouden, virkistystoiminnan ja muiden toimintojen käytössä.

Vuokratulon lisäksi tuulivoima helpottaa metsänhoitoa, sillä tuulivoimaloita varten rakennetut ja parannetut tiet sujuvoittavat myös raskaita puukuljetuksia. Yhden tuulimyllyn käyttöikä on noin 20 vuotta, joten vuokrasopimusten kestot määritellään useimmiten 20-30 vuodeksi.

Tuulivoimayhdistys on esittänyt jakoa, jossa vuokrasta 30% tulisi tuulimyllyn tontille ja 70% lähialueelle maapohjan perusteella. Tässä mallissa osallisiksi pääsevät myllykiinteistö sekä naapurikiinteistöt sen vuoksi, että maankäytön ja rakentamisen rajoitukset, meluhaitat ja maisemamuutokset koskettavat aina myös lähinaapureita eli ns. tuulenottoalueita. Näitä malleja on käytössä jo useiden tuulipuistojen sopimuksissa.