Sijoittaminen listaamattomiin yhtiöihin

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen tunnetaan myös nimellä pääomasijoittaminen. Se tarkoittaa sijoittamista listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin. Yleensä sijoittaja merkitsee sijoittajille suunnatussa osakeannissa yhtiön osakkeita ja sijoittajasta tulee yhtiön osakkeenomistaja. Sijoituksen tuotto sen sijaan muodostuu yhtiöstä saaduista osingoista sekä osakkeen arvonnoususta. Pääomasijoituskohteissa arvonnousu onkin pääasiallinen tuotonlähde.

Jos sijoittaja myy omistamansa osakkeet, arvonnousu realisoituu tuotoksi. Listaamattomien yhtiöiden osakkeiden myynti ei ole yksinkertaista, mutta siihen on olemassa erilaisia käytännön vaihtoehtoja:

• Yhtiön koko osakekanta myydään (yrityskauppa)
• Yrityksen pääomistajat/johto ostavat sijoittajat ulos
• Yhtiöön tulee uusi iso sijoittaja, joka ostaa piensijoittajat pois
• Yritys listautuu pörssiin, esimerkiksi First North -listalle
• Sijoittaja myy osakkeensa toiselle sijoittajalle, esimerkiksi listaamattomien osakkeiden kauppapaikalla

Yleensä pääomasijoituskohteet eivät jaa osinkoa, vaan raha käytetään kokonaisuudessaan kasvuun. Kasvua haetaan usein kannattavuuden kustannuksella vaikka tulos on tappiolla. Yrityksen osingonjako laskee luonnollisesti sijoitukseen liittyvää riskiä.

Tutustu eri sijoitusalustoihin

Alusta	Sijoituskohteet	Siirry
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin ja ETF:iin	Siirry
Nordnet on Pohjoismaiden johtava osakkeiden, rahastojen ja muiden pörssinoteerattujen arvopapereiden kaupankäyntiä tarjoava nettipankki. Nordnet tarjoaa palveluita, jotka tekevät säästämisestä ja sijoittamisesta helppoa, fiksua ja kannattavaa.
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin, kryptoihin ja valuuttoihin	Siirry
eToro on johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa pääomamarkkinoille. eToron innovatiivisella CopyTrader-ominaisuudella voit automaattisesti kopioida muiden sijoittajia.
	Sijoita kiinteistövakuudellisiin lainoihin	Siirry
Estateguru on virolainen joukkorahoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Esketit-alustan lainat ovat yrityslainoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
	Sijoita kiinteistöprojekteihin	Siirry
Bulkestate on virolainen kiinteistösijoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa joukkorahoituksella kiinteistöprojekteihin. Sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Latviassa.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
Esketit on irlantilainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttajalainoihin. Esketit-alustan kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Tanskaan, Latviaan, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Georgiaan, Meksikoon ja Jordaniaan.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
ViaInvest on latvialainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen P2P-kuluttajalainoihin. ViaInvestin kautta on mahdollista sijoittaa mm. lainoihin Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Tsekeissä.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
PeerBerry on kroatialainen joukkorahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttaja- ja yrityslainoihin. PeerBerryn kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Espanjaan, Puolaan, Kazakstaniin, Moldovaan, Tsekkeihin, Filippiineille, Sri Lankaan, Keniaan, Intiaan ja Ukrainaan.
	Sijoita lyhytaikaisiin yrityslainoihin	Siirry
Debitum on latvialainen sijoitusalusta, joka mahdollistaa sijoittaminen yrityslainoihin. Debitumin tarjoamat sijoituskohteet sijaitsevat Virossa, Latviassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa.
	Sijoita kuluttajalainoihin Virossa	Siirry
Moncera on virolainen vertaislainapalvelu, jonka kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Virossa.
	Sijoita kuluttajalainoihin	Siirry
Monefit Smartsaver sijoitusalustan kautta on mahdollista sijoittaa CreditStar Groupin tarjoamiin lainoihin. CreditStar Group myöntää lainoja Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Virossa, Tsekeissä, Puolassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
	Prop-trading alusta	Siirry
The Trading Pit on prop-kaupankäyntiin suunniteltu alusta, joka soveltuu mm. CFD- ja fuuturikaupankäyntiin.

Huom! Huomaathan, että tämä sisältö ei ole sijoitussuositus, -neuvo tai kehotus eikä sitä tule sellaiseksi käsittää.

Sijoittamiseen pörssi- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Summarum Medialla ei ole suoria sijoituksia tässä artikkelissa mainittuihin yksittäisiin osakkeisiin. Sijoitustoimintamme keskittyy ainoastaan indeksirahastoihin.

Millaista tuottoa kannattaa odottaa?

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittamiseen liittyy korkeampi riski verrattuna pörssiosakkeisiin sijoittamiseen. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä pörssiyhtiö voi olla riskialttiimpi kuin listaamaton yhtiö. Korkeampi riski johtuu yleensä seuraavista syistä:

• Pääomasijoituskohteet ovat varhaisessa vaiheessa olevia yrityksiä
• Yritykset toimivat voimakkaasti kasvavilla aloilla, joissa on kova kilpailu
• Yhtiön arvo perustuu pitkälti tulevaisuuden odotuksiin
• Listamaattoman yrityksen osakkeen myyminen on vaikeampaa kuin pörssiosakkeen

Toiminta on usein tappiollista

Pääomasijoituskohteiden tuotto-odotus on korkeampi johtuen korkeammasta riskistä ja suuremmasta kasvupotentiaalista. Pörssiosakkeet ovat tuottaneet historiassa 7 prosentin reaalituottoa eli 9-12 prosenttia nimellistuottoa. Pääomasijoituskohteiden tuotto-odotus on 10-20 prosenttia.

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen eroaa pörssiosakkeisiin sijoittamisesta siinä, että usein tuotto muodostuu muutamasta onnistuneesta sijoituksesta. Kymmenestä yhtiöstä 2-3 yhtiötä ammattipääomasijoittajien salkuista onnistuu ja loput epäonnistuvat. Näiden muutaman sijoituksen tuotto on alkusijoitukseen nähden moninkertainen ja koko salkku on plussalla, vaikka sijoituksista 7-8 menetettäisiin kokonaan.

Pääomasijoituskohteiden kohdalla käytetäänkin yleisesti tuottokertoimia. Tämä tarkoittaa, että moninko kertaisesti sijoittaja odottaa saavansa rahansa takaisin esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua. On myös huomioitavaa, että listaamattomiin yhtiöihin sijoittaessa sijoittaja voi menettää koko sijoitetun summansa.

Millaiset yritykset ovat hyviä sijoituskohteita?

Sijoittaessa listaamattomiin yhtiöihin on tärkeää olla selvillä yhtiön liikeideasta, sillä jos ei ymmärrä mitä yhtiö tekee, silloin ei kannata sijoittaa. Vastaavasti, kun yhtiön liikeidea on sisäistetty, kannattaa pohtia liiketoiminnan kasvunäkymiä, kilpailutilannetta sekä riskejä.

Maalaisjärki on tässäkin tapauksessa hyvä apuväline analysoinnin tueksi. Vaikka analysoisi yhtiön ja markkinat kauttaaltaan, absoluuttinen totuus ei kuitenkaan käy selville.

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittamisessa piilee aina oma riskinsä, sillä pahimmassa tapauksessa voi menettää kaikki sijoitukset. Siksi onkin tärkeä pyrkiä arvioimaan yrityksen strategian onnistumisen todennäköisyyttä ja mahdollisuutta ja vertailla niitä riskitekijöihin.

• Riskialttiimpia sijoituskohteita ovat alkuvaiheen yritykset, mitkä ovat tuotekehitysvaiheessa ja kaupallistaminen on usean vuoden päässä.
• Riskittömämpiä ovat sellaiset kohteet, joilla on vakiintunut liiketoiminta ja yhtiö jakaa osinkoa.
• Korkein tuottopotentiaali on voimakkaassa kasvussa olevissa yrityksissä, mitkä tekevät positiivista tulosta ja joissa on vahva exit-näkymä. Exit tarkoittaa yrityksen koko osakekannan ostoa ulkopuolisen tahon toimesta. Todennäköisemmin exit esiintyy kasvutoimialoilla, joissa tapahtuu paljon yrityskauppoja.

Paljonko kannattaa sijoittaa?

Ammattisijoittajat jakavat pääomasijoituskohteisiin 5-15 prosenttia sijoitusvarallisuudesta, osa enemmänkin. Etenkin yrittäjät, jotka ovat tehneet oman exitinsä pistävät rahan kiertämään ja sijoittavat uusiin kasvuyrityksiin. Esimerkiksi suomalaisten työeläkeyhtiöiden sijoitusvaroista 2020 luvulla noin 10 prosenttia on muissa osakesijoituksissa, mihin kuuluvat pääomasijoitukset.

Yksityissijoittajan on hyvä huomioida, että näin suureen allokaation vaikuttaa myös sijoitushorisontin pituus. Verrattuna piensijoittajaan työeläkeyhtiöillä se on pidempi, joten näin ollen sillä on vara pitää epälikvidejä pääomasijoituksia omistuksessa pidempään.

Oman sijoitussalkun kohdalla on syytä miettiä, mikä on järkevä osuus. Sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin eivät ole likvidejä ja sijoittajan tulee varautua siihen, että rahat ovat sijoituskohteessa kiinni 3-10 vuotta. Mitä varhaisempi vaihe, sitä kauempana exit siintää. Osinkoa jakavissa yrityksissä sijoittaja saa hyötyä veroedusta.

Sijoittaessa huomioitavat seikat

• Mitkä ovat toimialan kasvunäkymät?
• Onko yhtiön tuote/palvelu jo markkinoilla?
• Mitkä ovat riskit ja miten yhtiö on niihin varautunut?
• Mihin yhtiön ennusteet perustuvat? Perustuuko liikevaihdon kasvu jo tehtyihin kauppoihin tai sopimuksiin vai oletuksiin?
• Jakaako yhtiö osinkoa?
• Mitkä ovat exit-näkymät?
• On hyvä lisäksi tarkistaa minkälaiseen sitoumukseen/sopimukseen sitoutuu, onko oikeutettu osinkoon tai esimerkiksi äänioikeuteen. Usein sopimus suojaa sijoittajan asemaa.
• Kannattaa myös hajauttaa sijoitus useampaan pääomasijoituskohteeseen.

Onko listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen kannattavaa?

Osakkeenomistajaksi listaamattomiin yhtiöihin on mahdollista päästä esimerkiksi joukkorahoituskierroksen kautta, joita halukkaille yrityksille järjestävät muun muassa Invesdor ja Sprinvest. Lisäksi jälkimarkkinoilla listaamattomien yhtiöiden osakkeita välittää muun muassa Privanet.

Useimmiten houkutuskeinoina sijoittajille pääomasijoituskohteiden omistajiksi käytetään esimerkiksi hienoa markkinointimateriaalia ja maalaamalla mielikuvia loistavasta business-ideasta sekä huimasta kasvusta ja tuotto-odotuksista. Muina positiivisina puolina tuodaan esille riskin hajauttaminen pörssin ulkopuolelle ja suomalaisten yritysten kohdalla etenkin kotimaisen yrittäjyyden tukeminen.

Sijoituspäätöstä harkitessa sijoittajan kannattaa kuitenkin jakaa listaamattomat yhtiöt arvo- ja kasvuyhtiöihin. Listaamattomista arvoyhtiöistä sijoittajan saama tuotto perustuu kasvaviin osinkoihin ja pienempään osinkoverotukseen. Vastaavasti kasvuyhtiöiden suhteen sijoittaja toivoo osaltaan omistamansa yrityksen myyntiä hyvällä hinnalla eteenpäin.

Sijoittaminen listaamattomiin arvoyhtiöihin ja kasvuyhtiöihin

Arvoyhtiöihin sijoittaessa on tärkeää kiinnittää huomiota yritysten p/b-lukuihin (hinta/tasearvo) ja koettaa etsiä joukosta yrityksiä, joilla on mahdollisimman pieni p/b-luku. Pelkkä edullinen p/b-luku ei tee listaamattomastakaan yhtiöstä arvoyhtiötä, vaan sen tulee jakaa myös vuotuista osinkoa, Nimenomaan pääomasijoituskohteiden osingot houkuttelevat monia sijoittajia, sillä yleisesti niiden jakamaa osinkoa verotetaan kevyemmin verrattuna listattujen yhtiöiden osinkoihin.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotetaan vain 25 prosentin osalta, mikäli osinkoa jaetaan yrityksen osakkeen matemaattisesta arvosta enintään 8 prosenttia, mihin vaikuttaa muun muassa yrityksen nettovarallisuus sekä osakkeiden lukumäärä. Tällöin jaetusta osingosta 75 prosenttia on verotonta tuloa. Pörssiyhtiöillä vastaava luku on vaivaiset 15 prosenttia.

Tämänkaltaiset osinkoa maksavat ja kasvattavat arvoyhtiöt kuitenkin hakeutuvat jossakin vaiheessa pörssiin, joten listaamattomat arvoyhtiöt eivät ole välttämättä niin yleisiä kuin listaamattomat kasvuyhtiöt. Ja vaikka listaamattomia arvoyhtiöitä olisikin yhtä paljon, halutaan niitä suojella erilaisilla lunastuslausekkeilla, jonka vuoksi osakkeiden luovuttaminen ja myyminen esimerkiksi suvun ulkopuolelle ei onnistu. Tällaisia listaamattomia arvoyhtiöitä esimerkiksi Fazer tai Otava.

Sen sijaan sijoittamisen kasvuyhtiöön nähdään sisältävän enemmän riskejä, sillä kovaa kasvua hakevista yrityksistä keskimäärin vain noin joka kymmenes onnistuu liiketoiminnan kasvattamisessa tai edes välttämään konkurssin. Tämän vuoksi kasvuyhtiöiden jälkimarkkinoilla on hiljaista, sillä listaamattoman kasvuyhtiön osakkeita omistava sijoittaja pyrkii odottamaan siihen asti, kunnes esimerkiksi jokin yritys haluaa ostaa hyvällä hinnalla kasvuyrityksen kaikki osakkeet. Mikäli sijoitus on kuitenkin osoittautunut flopiksi, kukaan ei ole kiinnostunut yrityksen osakkeista.

Listaamattomien yhtiöiden ominaispiirteitä

Kaupankäynti listaamattomien yhtiöiden jälkimarkkinoilla on pitkälti samanlaista kuin pörssissä ja hinta koostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Yleensä osto- ja myyntitarjousten tekeminen on vain haastavampaa. Korkeat arvostustasot ovat myös pääomasijoituskohteille tyypillisiä, mikä luonnollisesti viivästyttää sijoittajan toivomia tuottoja kurssinousun toivossa sekä vaikuttaa heikentävästi jälkimarkkinaintoon.

Vaikka listaamattomista yhtiöistä saatavia osinkoja verotetaan verrattuna pörssiyritysten osakkeisiin, niin kaupankäynnin ja säilytyksen kulut saattavat olla jopa korkeammat mitä pörssiyhtiöillä. Esimerkiksi jos pääomasijoituskohteiden osakkeet ovat arvo-osuusmuotoisia, tulee niitä säilyttää sijoittajan arvo-osuustilillä muiden pörssilistattujen osakkeiden tapaan.

Tämän lisäksi pankit voivat veloittaa vielä erikseen muutaman euron kuukaudessa näiden arvo-osuusmuotoisten listaamattomien yhtiöiden osakkeiden säilyttämisestä. Mikäli pääomasijoituskohteiden osakkeet eivät ole arvo-osuusmuotoisia, joutuu yritys tällöin itse huolehtimaan näiden säilyttämisestä ja osakasluettelon ajantasaisuudesta. Todisteeksi omistuksesta sijoittajalle jää esimerkiksi allekirjoitettu merkintäsitoumus. Ostaja joutuu maksamaan myös 1.6 prosentin varainsiirtoveron kaupankäynnin kuluna, jonka lisäksi myös välittäjä saattaa periä muutaman prosentin osto- ja myyntipalkkion.