Rahamarkkinarahastot sijoituskohteena
Rahamarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, jotka muodostavat pohjan koko rahoitusjärjestelmälle. Samat markkinat toimivat rahoituslaitosten tulonlähteenä ja tekevät niistä parempilikviditeettisiä lyhytaikaisten lainojen avulla. Rahamarkkinoiden osapuolina toimivat keskuspankki ja rahoituslaitos, esimerkiksi Euroopan keskuspankki ja Nordea, tai rahoituslaitokset keskenään esimerkiksi Nordea ja Osuuspankki.
Alusta | Sijoituskohteet | Siirry | |
---|---|---|---|
Sijoita osakkeisiin, rahastoihin ja ETF:iin | Siirry | ||
Nordnet on Pohjoismaiden johtava osakkeiden, rahastojen ja muiden pörssinoteerattujen arvopapereiden kaupankäyntiä tarjoava nettipankki. Nordnet tarjoaa palveluita, jotka tekevät säästämisestä ja sijoittamisesta helppoa, fiksua ja kannattavaa. | |||
Sijoita osakkeisiin, rahastoihin, kryptoihin ja valuuttoihin | Siirry | ||
eToro on johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa pääomamarkkinoille. eToron innovatiivisella CopyTrader-ominaisuudella voit automaattisesti kopioida muiden sijoittajia. | |||
Sijoita kiinteistövakuudellisiin lainoihin | Siirry | ||
Estateguru on virolainen joukkorahoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Esketit-alustan lainat ovat yrityslainoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. | |||
Sijoita kiinteistöprojekteihin | Siirry | ||
Bulkestate on virolainen kiinteistösijoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa joukkorahoituksella kiinteistöprojekteihin. Sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Latviassa. | |||
Sijoita P2P-vertaislainoihin | Siirry | ||
Esketit on irlantilainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttajalainoihin. Esketit-alustan kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Tanskaan, Latviaan, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Georgiaan, Meksikoon ja Jordaniaan. | |||
Sijoita P2P-vertaislainoihin | Siirry | ||
ViaInvest on latvialainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen P2P-kuluttajalainoihin. ViaInvestin kautta on mahdollista sijoittaa mm. lainoihin Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Tsekeissä. | |||
Sijoita P2P-vertaislainoihin | Siirry | ||
PeerBerry on kroatialainen joukkorahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttaja- ja yrityslainoihin. PeerBerryn kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Espanjaan, Puolaan, Kazakstaniin, Moldovaan, Tsekkeihin, Filippiineille, Sri Lankaan, Keniaan, Intiaan ja Ukrainaan. | |||
Sijoita lyhytaikaisiin yrityslainoihin | Siirry | ||
Debitum on latvialainen sijoitusalusta, joka mahdollistaa sijoittaminen yrityslainoihin. Debitumin tarjoamat sijoituskohteet sijaitsevat Virossa, Latviassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa. | |||
Sijoita kuluttajalainoihin Virossa | Siirry | ||
Moncera on virolainen vertaislainapalvelu, jonka kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Virossa. | |||
Sijoita kuluttajalainoihin | Siirry | ||
Monefit Smartsaver sijoitusalustan kautta on mahdollista sijoittaa CreditStar Groupin tarjoamiin lainoihin. CreditStar Group myöntää lainoja Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Virossa, Tsekeissä, Puolassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. | |||
Prop-trading alusta | Siirry | ||
The Trading Pit on prop-kaupankäyntiin suunniteltu alusta, joka soveltuu mm. CFD- ja fuuturikaupankäyntiin. |
Sijoittamiseen pörssi- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
Summarum Medialla ei ole suoria sijoituksia tässä artikkelissa mainittuihin yksittäisiin osakkeisiin. Sijoitustoimintamme keskittyy ainoastaan indeksirahastoihin.
Rahoitusmarkkinat
Rahoitusmarkkinoiden tarkoitus on välittää rahoitusta kaikkiin mahdollisiin erilaisiin rahoitustarpeisiin (yleensä vakuutta vastaan). Perusajatuksena rahoitusmarkkinoilla on rahan tarjoaminen ylijäämäisiltä taloudellisilta toimijoilta niille, jotka sitä tarvitsevat, maksua vastaan. Näin yhteiskunnasta saadaan taloudellisesti mahdollisimman tehokas ja kannattava. Rahoitusmarkkinoilla on useita tehtäviä.
Varojen allokointi
Rahoituslaitokset välittävät rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti eri toimijoiden välillä tasoittaakseen eroa ali- ja ylijäämäisten talouksien välillä. Varojen allokointi on mahdollista välillisesti esimerkiksi pankin kautta tai suoraan osakkeiden ja velkakirjojen muodossa. Allokatiivisesti tehokkaasti rahoitusmarkkinoiden voidaan katsoa toimivan silloin, kun investoinneille löytyy tarvittava rahoitus edullisesti ja nopeasti.
Informaatio ja sen välittäminen
Rahoitusmarkkinoiden toimiessa informaatiotehokkaasti uusin tieto heijastuu osakkeiden ja arvopapereiden hintoihin ilman viivettä oikean suuruisena. Myös riski- ja tuottoprofiilit ovat hyvin markkinoilla toimivien sijoittajien saatavilla ja tiedossa reaaliajassa.
Likviditeetin parantaminen
Rahoitussopimukset ovat likvidejä, mikäli ne on helppo realisoida rahaksi. Tämä on tärkeää taloudellisten toimijoiden sijoituskohteille. Markkinoiden pysyessä likvideinä arvopaperien ja osakkeiden realisointi on helppoa, nopeaa ja edullista. Tähän vaikuttaa kuitenkin sijoittajan palveluntarjoajan hinnasto.
Riskin hajauttaminen
Rahoitusmarkkinoilla sijoitukset on mahdollista realisoida rahaksi nopeasti. Tämä mahdollistaa sijoituskohteiden ajallisen kuten myös määrällisen hajauttamisen.
Keskuspankki
Keskuspankit eivät ole yksityisiä yrityksiä, vaan niiden toimintaa säätelee hallituksen antama mandaatti. Ne ovat julkisia ja voittoa tavoittelemattomia poliittisia ja taloudellisia laitoksia, joiden tarkoituksena on hallita rahamarkkinoita.
Tehtävä
Tärkeimpänä keskuspankin tehtävänä on muokata rahapolitiikkaa siten, että talous pysyy mahdollisimman vakaana. Inflaatio ja deflaatio ovat keskuspankin haasteita. Valtion tai Europpan Unionin valtioiden tapauksessa Euroopan keskuspankki on ainoa, jolla on oikeus laskea kyseistä valuuttaa liikkeelle. Tämä on yksi monista keskuspankkien tavoista säädellä taloutta.
Yksinkertaisuudessaan keskuspankki käy kauppaa arvopapereilla säädelläkseen lyhyen aikavälin nimelliskorkoja. Tällä tavoi pystytään muuttamaan rahakantaa. Keskuspankki myös ohjaa ja valvoo sen alaisuudessa olevia liikepankkeja ja niiden toimintaa.
Rahoituslaitokset
Suurin rahamarkkina muodostuu rahoituslaitosten toisilleen lainaamasta rahasta. Niiden toiminta perustuu talletusten vastaanottamiseen ja myöntämällä lainoja sekä arvopaperisijoituksia. Keskuspankki valvoo muiden rahoituslaitosten toimintaa.
Rahamarkkinarahastot
Rahamarkkinarahasto on sijoitusrahasto. Niiden sijoitukset perustuvat velkainstrumentteihin ja niiden etuna on suuri likviditeetti, markkinaperusteinen tuotto ja hajautus. Likviditeetin on säilyttävä suurena, jotta rahasto pystyy vastaamaan sijoittajien päivittäisiin suuriinkin lunastuksiin. Rahamarkkinarahastot sijaoittavat maksimissaan 12 kuukauden mittaisiin arvopapereihin, määräaikaistalletuksiin ja sijoitustodistuksiin. Tämä pitää korkoriskin alle 12 kuukaudessa.
Merkitys
Rahamarkkinarahastoja pidetään tärkeänä osana rahoitusmarkkinoita, koska niillä on tiiviit yhteydet pankkisektoriin sekä muuhun finanssitoimintaan. Se tekee sijoituskohteesta myös luotettavan.
Yrityksille ja valtioille rahamarkkinarahastot ovat tärkeä rahoituksen lähde. Tämän vuoksi suuret poisnostot rahamarkkinarahastoista voivat aiheuttaa taloudellisia seurauksia makrotasolla.
Tavoite
Rahamarkkinarahastot sijoittavat joko lyhytaikaisiin korkosijoituksiin, joiden korkoriski pyritään pitämään mahdollisimman pienenä lyhyen ajanjakson avulla. Tavoitteena on säilyttää korkosijoituksen arvo ja sen kautta tuottaa sijoittajalle tasaista tuottoa.
Sijoituskohteena
Rahamarkkinarahastot tarjoavat usein mahdollisuuden realisoida sijoituksen rahaksi välittömästi. Siksi niitä käytetään monissa tapauksiss avaihtoehtona pankkitalletukselle. Etuna sijoituksissa on hajauttaminen ja suhteellisen vakaa arvo nopean realisoinnin lisäksi. Lyhytaikaisille käteisvarojen sijoituksille rahoitusmarkkinarahastot ovat oiva vaihtoehto. Tästä yleisestä asiasta huolimatta on tärkeää kiinnittää huomiota talouteen vaikuttaviin asioihin ja maailmantilanteeseen ennen sijoituksen tekemistä. Sijoitus on kaikesta huolimatta aina sijoitus ja siihen liittyy omat riskinsä.
Vaikutus reaalitalouteen
Rahamarkkinarahastot sijoittavat velkakirjoihin, yritystodistuksiin ja sijoitustodistuksiin. Nämä ovat lyhyen aikavälin sitoumuksia ja vaikuttavat merkittävästi reaalitalouden toimintaan. Useimmiten sitoumukset ovat enintään 12 kuukauden mittaisia.
Rahamarkkinarahastotyypit
Tyyppejä rahamarkkinarahastoille on kolme: vaihtuvan, julkiseen velkaan sijoittavat kiinteän ja alhaisen volatiliteetin nettoarvon rahastot.
Vaihtuvan nettoarvon rahastot
Näiden rahastojen hankinnat perustuvat rahaston nettoarvoon. Osakekohtainen nettoarvo määrittää rahaston ostot ja lunastukset, eikä summaa voida ylittää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakkeen hinta vaihtelee rahaston arvon vaihtelun mukana. Tällaisesta rahastosta käytetään lyhennettä VNAV. Vaihtuvan nettoarvon rahastot sijoittavat usein yritysten velkakirjoihinja muihin korkeariskisempiin velkaintrumentteihin.
Kiinteän nettoarvon rahastot
Näistä rahastoista käytetään lyhennettä CNAV. Rahaston tavoitteena on tarjota pysyvän nettoarvon osakkeita ja osuuksia, joita sijoittajat voivat ostaa. Osakkeita on siis saman verran ja nettoarvo pyritään pitämään samana. Rahaston varat sijoitetaan pääosin julkisen sektorin velkainstrumentteihin, koska ne tarjoavat matalan riskin.
Alhaisen volatiliteetin nettoarvon rahastot
Näissä rahastoissa osakkeen hinta pysyy kiinteänä tiettyyn summaan saakka. Tämä vähentää osakkeen hinnan vaihtelua eli volatiliteettia. Tämän voidaan katsoa olevan hyvä vaihtoehto kiinteän nettoarvon rahastoille. Alhaisen volatiliteetin nettoarvon rahastoista käytetään lyhennettä LVNAV.
Kulut
Kuluja rahamarkkinarahastoilla on kuten muillakin sijoituksilla. Ne määräityvät sijoituspalveluntarjoajan hinnaston mukaan. Yleinen rahastokulu on hallinnointipalkkio. Tämä lisäksi sijoituksella saattaa olla muita juoksevia kuluja, kuten esimerkiksi säilytykseen liittyviä kuluja ja säilytysyhteisöön liittyviä palkkioita. Myös merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat todella yleisiä.
Riskit
Rahamarkkinarahastot toimivat rahamarkkinoiden mukana, joten niiden riskit liittyvät taloudellisen tilanteen vaihteluun hyvin vahvasti. Matalimmat riskit ovat rahastoissa, jotka sijoittavat valtion tai kuntien joukkolainoihin tai vaihtoehtoisesti vakavarasiten pankkien talletuksiin. Enemmän riskiä tarjoavat rahastot, jotka sijoittavat yrityslainoihin ja kehittyvien maiden velkainstrumentteihin.
Tuotto-odotukset
Matalan riskinsä vuoksi rahamarkkinarahastojen tuotto on viime vuosina ollut heikkoa ja parhaita tuloksia on voinut saada, jos valuuttakurssit ovat olleet eduksi. Hallinnointikulut syövät osan rahastojen tuotosta, eivätkä monet rahamarkkinarahastot pärjää inflaation kasvulle.
Rahamarkkinarahastot tulevaisuudessa
Rahamarkkinarashtojen tarjonta on viimevuosina supistuntu huomattavasti sekä niiden tuottopotentiaali on laskenut. Riskitaso ei rahamarkkinarahastoilla ole tulevaisuudessa automaattisena oletuksena matala, vaan kaikkeen kannattaa varautua ja harkita omat sijoituksensa huolella, kuten kaikki muutkin sijoitukset.
Yhteenveto
Rahamarkkinarahastot sijoittavat varansa velkainstrumentteihin, yritystuksiin ja sijoitustodistuksiin. Näin ne auttavat rahoitusmarkkinoita siirtämää rahaa ylijäämäisiltä talouksilta alijäämäisille talouksille. Rahamarkkinarahastot ovat systemaattisesti merkityksellisiä rahoitusmarkkinoille, koska niillä on läheiset yhteydet pankkisektorille sekä muihin finanssitoimintaa harjoittaviin toimijoihin.
Tavoitteenaan rahamarkkinarahastoilla on tuottaa tasaista tuottoa sijoittajalleen maksimissaan 12 kuukauden korkoriskillä. Riski on matala, mutta olemassa. Se näkyy myös tuotossa, joka on heikko. Tästä huolimatta rahamarkkinarahastosijoitus on yleensä kuitenkin kannattavampi kui pankkitalletus.
Rahamarkkinarahastot jakautuvat eri tyyppisiin rahastoihin. Vaihtoehdot perustuvat rahaston nettoarvon vaihteluun. Vaihtoehtoja ovat vaihtuvan, kiinteä ja alhaisen volatiliteetin nettoarvon rahasto. Vaihtuvan nettoarvon rahastossa osakkeen hinta määrittyy osakkeen todellisen nettoarvon perusteella perusteella. Kiinteän nettoarvon rahastossa puolestaan nettoarvo on määritetty etukäteen ja osakkeita on laskettu tietty määrä liikkeelle. Alhaisen volatiliteetin nettoarvon rahastossa osakkeen hinta pysy kiinteänä tiettyyn summaan saakka. Tämä tarjoaa hyvän vaihtoehdon kiinteän nettoarvon rahastoille.
Kuluja rahamarkkinarahastoissa on muidenkin rahastojen tapaan. Merkintä- ja lunastupalkkiot ovat yleisiä, kuten myös hallinnointipalkkio. Näiden lisäksi rahastolla saattaa olla säilytyskustannuksia ja muita palkkioita riippuen sijoituspalveluiden tarjoajasta.
Tulevaisuudessa rahamarkkinarahastojen tarjonta heikkenee ja tuottopotentiaali onkin jo laskenut. Vahvan inflaation vuoksi riskit ovat suurentuneet ja tuotto-odotukset pienentyneet. Pelkillä koroilla ei pysytä inflaation perässä. Riskiä välttelevälle rahamarkkinarahasto voi kuitenkin olla edelleen vaihtoehto.