Kiinteistöyhtiöt sijoituskohteena

Kiinteistösijoittamista pidetään yleisesti pitkän aikavälin sijoituksena, joka takaa sijoittajalle vakaat tuotot. Yksi kiinteistösijoittamisen muoto on sijoittaminen kiinteistömuotoihin. Tällöin kiinteistöä ei osteta suoraan omaan omistukseen, vaan sen sijaan rahat sijoitetaan kiinteistöihin sijoittavien yhtiöiden osakkeisiin.

Tämä on kiinteistösijoittamisen eräs helpoimmista muodoista. Ammattitaitoiset kiinteistöihin sijoittamiseen erikoistuneet salkunhoitajat huolehtivat sijoittajien varoista.

Tutustu eri sijoitusalustoihin

Alusta	Sijoituskohteet	Siirry
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin ja ETF:iin	Siirry
Nordnet on Pohjoismaiden johtava osakkeiden, rahastojen ja muiden pörssinoteerattujen arvopapereiden kaupankäyntiä tarjoava nettipankki. Nordnet tarjoaa palveluita, jotka tekevät säästämisestä ja sijoittamisesta helppoa, fiksua ja kannattavaa.
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin, kryptoihin ja valuuttoihin	Siirry
eToro on johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa pääomamarkkinoille. eToron innovatiivisella CopyTrader-ominaisuudella voit automaattisesti kopioida muiden sijoittajia.
	Sijoita kiinteistövakuudellisiin lainoihin	Siirry
Estateguru on virolainen joukkorahoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Esketit-alustan lainat ovat yrityslainoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
	Sijoita kiinteistöprojekteihin	Siirry
Bulkestate on virolainen kiinteistösijoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa joukkorahoituksella kiinteistöprojekteihin. Sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Latviassa.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
Esketit on irlantilainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttajalainoihin. Esketit-alustan kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Tanskaan, Latviaan, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Georgiaan, Meksikoon ja Jordaniaan.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
ViaInvest on latvialainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen P2P-kuluttajalainoihin. ViaInvestin kautta on mahdollista sijoittaa mm. lainoihin Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Tsekeissä.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
PeerBerry on kroatialainen joukkorahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttaja- ja yrityslainoihin. PeerBerryn kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Espanjaan, Puolaan, Kazakstaniin, Moldovaan, Tsekkeihin, Filippiineille, Sri Lankaan, Keniaan, Intiaan ja Ukrainaan.
	Sijoita lyhytaikaisiin yrityslainoihin	Siirry
Debitum on latvialainen sijoitusalusta, joka mahdollistaa sijoittaminen yrityslainoihin. Debitumin tarjoamat sijoituskohteet sijaitsevat Virossa, Latviassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa.
	Sijoita kuluttajalainoihin Virossa	Siirry
Moncera on virolainen vertaislainapalvelu, jonka kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Virossa.
	Sijoita kuluttajalainoihin	Siirry
Monefit Smartsaver sijoitusalustan kautta on mahdollista sijoittaa CreditStar Groupin tarjoamiin lainoihin. CreditStar Group myöntää lainoja Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Virossa, Tsekeissä, Puolassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
	Prop-trading alusta	Siirry
The Trading Pit on prop-kaupankäyntiin suunniteltu alusta, joka soveltuu mm. CFD- ja fuuturikaupankäyntiin.

Huom! Huomaathan, että tämä sisältö ei ole sijoitussuositus, -neuvo tai kehotus eikä sitä tule sellaiseksi käsittää.

Sijoittamiseen pörssi- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Summarum Medialla ei ole suoria sijoituksia tässä artikkelissa mainittuihin yksittäisiin osakkeisiin. Sijoitustoimintamme keskittyy ainoastaan indeksirahastoihin.

Miten kiinteistöihin voi sijoittaa?

Kiinteistöihin voidaan sijoittaa joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi rahastojen kautta. Taloudellista hyötyä sijoittaja saa kiinteistön arvonnousun ja vuokratulojen kautta. Kiinteistön arvo voi nousta esimerkiksi kiinteistöihin kuuluvien rakennusten kehittämisen avulla tai yleisen hinnannousun myötä.

Alalle sijoittavat toimijat koostuvat kansainvälisistä sijoittajista, suomalaisista instituutioista, listatuista ja listaamattomista kiinteistösijoitusyhtiöistä, kiinteistösijoitusrahastoista sekä yksityissijoittajista. Näistä suurimmat ovat suomalaisia instituutioita ja sijoitusrahastoja sekä kansainvälisiä sijoittajia.

Matala korkotaso on tehnyt kiinteistösijoittamisesta hyvin houkuttelevaa. Ulkomaiset sijoittajat ovat myös olleet edelleen kiinnostuneita suomalaisista kiinteistöistä.

Ulkomaisten sijoittajien osuus on jatkanut kasvuaan Suomen kaupallisten kiinteistöjen markkinoilla. Korkojen noustessa tilanne muuttuu. Hyville tiloille on aina kysyntää käyttäjien ja sijoittajien puolelta.

Kiinteistöyhtiöiden erot

Kiinteistöyhtiö omistaa ja hallitsee kiinteistöjä eli ns. rakennuksia, jossa on asuntoja, toimitiloja, tuotantotiloja yms.

Kiinteistöosakeyhtiö voi olla esimerkiksi asunto-osakeyhtiö.

Kiinteistösijoitusyhtiö puolestaan on yhtiö, joka omistaa kiinteistön, kehittää sitä ja vuokraa sitä. Kiinteistö ja siihen kuuluvat rakennukset omistaa ja hallitsee Suomessa usein siihen tarkoitukseen perustettu kiinteistöosakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö.

Suomessa toimivia kiinteistösijoitusyhtiöitä ovat esimerkiksi Sponda Oy, Polar Kiinteistöt Oyj, Citycon Oyj, Julius Tallberg, Dividum, Technopolis Oyj, Interavanti, Investors House Oyj, Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj.

Helsingin Pörssissä noteeratut kiinteistöyhtiöt

Kiinteistösijoitusyhtiöitä, joiden osake noteerataan Helsingin Pörssissä ovat Citycon, Ivestors House, Kojamo, Ovaro Kiinteistösijoitus. Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö mitattuna sijoituskiinteistöjen käyvällä arvolla.

Sektorit kiinteistömarkkinoilla

Kauppoja on tehty volyymimääräisesti eniten toimisto-, liike- ja asuinkiinteistösektoreilla. Suomessa asuin-, toimisto- ja liikekiinteistöt pitävät suurinta kiinteistösijoitusluokkaa. Hoivakiinteistökauppojen volyymit ovat kuitenkin saaneet jatkaa kasvuaan.

Hotellikiinteistösektorilla kaupat ovat sen sijaan pysyneet maltillisina. Näiden kiinteistöjen omistus on Suomessa varsin keskittynyttä.

Toimistokiinteistö

Kiinteistöä, jota yritykset vuokraavat työntekijöiden työskentelyä varten kutsutaan toimistokiinteistöksi. Toimistotilat on toiseksi suurin kiinteistösijoitusluokka Suomessa. Ne ovat kattaneet jopa yli neljänneksen suorista kiinteistösijoituksista.

Korona-ajasta ja etätyöskentelystä huolimatta kiinnostus kaupallisia kiinteistöjä kohtaan on edelleen ollut huomattavaa. Toimistokiinteistöjen vuokrausaste on pysynyt hyvällä tasolla sekä Helsingissä että muualla Suomessa.

Liiketila

Tila, jossa yritys myy tuotteitaan tai palveluitaan kutsutaan liiketilaksi. Tavallisten kivijalkaliiketilojen lisäksi liiketiloja ovat ostoskeskukset ja marketit. Viimeisen 10 vuoden aikana liiketilojen arvonkehitys on ollut negatiivista.

Liikekiinteistöille tuovat omat haasteensa kuluttajien muutokset käyttäytymisessä, kuten esimerkiksi verkkokaupan kasvu ja kotiinkuljetukset. Vuokrasopimukset ovat useimmiten määräaikaisia 5-10 vuoden mittaisia sopimuksia. Liikekiinteistöjen vuokrasopimukset ovat kuitenkin usein pidempiä verrattuna asuinkiinteistöön, vaikka asuinkiinteistöissä sopimukset ovatkin voimassa toistaiseksi.

Asuinkiinteistöt

Piensijoittajalle tutuin kiinteistösijoitusluokka on asuntokiinteistöt. Asuinkiinteistöllä tarkoitetaan rakennusta, joka on tarkoitettu asumiseen.

Parhaat näkymät asuntojen hinnan ja vuokran positiiviselle kehitykselle ovat suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Tämä toisaalta näkyy myös tuottovaateissa sijoittajien vaatiessa parempaa tuottoa pienempien kaupunkien asuinhuoneistoista.

Asuntojen vuokrasopimukset ovat usein toistaiseksi voimassaolevia. Ne ovat voimassa kunnes huoneiston omistaja tai vuokralainen irtisanoo sopimuksen.

Tuotannolliset kiinteistöt

Kategoriana tuotannolliset kiinteistöt sisältää hyvin erityyppisiä kiinteistöjä. Näihin kuuluvat mm. erilaiset varasto-, tehdas- ja logistiikkatilat.

Suurten teollisuusyritysten tuotantolaitokset ovat useimmiten omistajiensa käytössä. Kevyet tuotantotilat ja modernit varastot ovat houkutelleet sijoittajia tälle sektorille viime vuosina. Ulkomaankaupan sekä verkkokaupan kasvu lisää tällaisten kiinteistöjen kysyntää.

Hotellikiinteistöt on oma ryhmänsä. Suomessa on yli 600 hotellia, jotka koostuvat 54 000 huoneesta. Hotellitoiminta on suhteellisen keskittynyttä. Esimerkiksi Scandic omistaa 68 hotellia ja S-ryhmä 50 hotellia, jotka jo kahdestaan muodostavat n. 19% Suomen hotelleista lukumääräisesti. Alalla Suomessa on tyypillistä pitkät vuokrasopimukset, 15-25 vuotta.

Hoiva- ja palveluasunnot Sijoittajalle kohteen sijainnilla on aina merkitystä. Kysyntää on aina kiinteistöille, joiden sijainti on paras mahdollinen tai hyvä. Näin on myös hoiva- ja palveluasuntojen kohdalla.

Asuin- ja hoivatilan hybridihankkeet ovat hienoja mahdollisuuksia hoivakiinteistöihin sijoittamisesta kiinnostuneelle. Hybridihankkeissa yhdistetään kaupunki- ja hoiva-asumista

Ilmastotavoitteet osana kiinteistöjen arvostusta

Myös vastuullisuus ja ilmastotavoitteet on otettava nykyään huomioon kiinteistöä sijoituksena arvioitaessa. Esimerkiksi rakennusyhtiö YIT sitoutui Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Kiinteistöjen tarve on olemassa tulevaisuudessakin: Vaikka rakennusten käyttötarkoitus muuttuisikin. Tämä on helppo ymmärtää varsinkin kylmässä ja pimeässä pohjolassa.

Mikseivät kaikki ole kiinteistösijoittajia?
Jos kerran kiinteistösijoitukset tarjoavat niin hyvää hajautusta sekä tasaista kassavirtaa ja potentiaalista arvonnousua, syntyy kysymys, että miksi kaikki eivät sijoita niihin.

Tarkasteltuna yksittäisen sijoittajan ja säästäjän näkökulmasta kiinteistösijoituksissa piilee kaksi suurta heikkoa kohtaa: ne vaativat suuria pääomia ja ovat epälikvidejä sekä kaupankäynti voi olla haasteellista.

Yksittäisten kiinteistöjen arvot voivat nousta miljooniin euroihin. Jos kiinteistön haluaa myydä, täytyy löytää ostaja, joka haluaa juuri kyseisen kiinteistön. Nämä ominaisuuksia ei voi verrata esimerkiksi osakkeisiin, joita voi ostaa muutamilla kymmenillä euroilla ja kaupankäynti hoituu kätevästi pörssissä.

Kiinteistösijoittajaksi pienellä pääomalla

Usein kiinteistösijoittaminen voi kiinnostaa, mutta pääomat eivät riitä. Tässä apuun tulevat rahastot.

Kiinteistörahasto on kokonaisuus, joka kokoaa useita sijoittajia yhteen, hankkii sen jälkeen useita kiinteistösijoituksia itselleen ja jakaa omistukset sijoittajille sijoitetun euromäärän mukaan rahasto-osuuksilla. Näin sijoittajan tarvitsema pääoma pienenee merkittävästi sekä sijoitusten likviditeetti paranee paljon.

Yksittäinen sijoittaja voi merkitä lisää osuuksia rahastosta tai lunastaa omistamiaan osuuksia euroiksi niin halutessaan. Kätevää. Rahasto pitää myös huolen sijoitusten valinnasta ja riskien hajautuksesta.

Millainen kiinteistörahasto kannattaa valita?

Kiinteistörahaston valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota samoihin seikkoihin kuin muidenkin rahastojen valinnassa. Tulee huomioida se, että valittu rahasto sopii omaan sijoitussuunnitelmaan. Sen lisäksi on hyvä tutkia rahaston tuottopotentiaalin ja riskitason välistä suhdetta, rahaston hallinnointipalkkiota ja juoksevia kuluja sekä rahaston sijoitusstrategiaa.

Kiinteistörahastossa kokonaisriskin pienennys sijoituksia hajauttamalla on keskeisessä roolissa aivan kuten muissakin rahastoissa. Kiinteistömarkkinoilla hajautus koskee varsinkin kiinteistön tyyppiä. Keskittyessä yhteen tiettyyn kiinteistötyyppiin, rahaston arvo voi heilahdella markkinasyklien mukaan liikaa.

Jos kiinteistörahasto on alueellisesti liikaa keskittynyt, on se myös alttiina tietyn alueen markkinakehitykselle, joka taas saattaa huomattavasti erota yleisemmästä kiinteistömarkkinoiden kehityksestä.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden tuotto

Tiettyyn kiinteistötyyppiin erikoistuneet rahastot voivat vaikuttaa houkuttelevilta tiettynä aikana. Kiinteistörahasto, joka on kustannustehokkaasti hajautettu tarjoaa yleensä parhaan tuoton yli markkinasyklien.

Kiinteistöjen kokonaistuoton muodostumiseen vaikuttaa kaksi elementtiä: arvonnousu ja vuokratuotot. Arvonnousu realisoituu vasta myytäessä kohdetta ja täten on siihen asti vain laskennallinen, mutta se on kuitenkin todellinen tuotto sijoitukselle asiantuntevalla arvonmäärityksellä laskettuna.

Kiinteistöjen tuotto on ollut historiallisesti korkea, sillä vuositasolla tarkasteltuna se on keikkunut 10 prosentin molemmin puolin. Eri kiinteistösijoitusten tuotot kuitenkin vaihtelevat jonkin verran käyttötarkoituksen ja markkinatilanteen mukaan. Tämän vuoksi historiallisia tuottoja ei kannata tuijottaa liikaa.

Edellä mainittujen tekijöiden ansiosta on kuitenkin syytä olettaa, että kiinteistösijoitukset tuottavat myös jatkossa mukavasti.

Vinkit kiinteistösijoittamista harkitseville:
Varmista kiinteistöjen sopiminen sijoitussalkkuusi.
Konsultoi tarvittaessa henkilökohtaista sijoitusneuvojaa.
Päätä, miten aiot kiinteistösijoituksen tehdä.
Kiinteistörahasto voi olla paras ratkaisu piensijoittajille ja säästäjille.
Valitse sopiva sijoituskohde välttyäksesi maksamasta turhasta.
Selvitä etenkin sijoituksen kulut, tuottopotentiaali, riskitaso ja muista myös hajautus.
Erikoissijoitusrahastojen kautta pääset osalliseksi kansainvälisistä kiinteistömarkkinoista.