Kaivosteollisuus sijoituskohteena

Kaivostoiminnalla tuotetaan yhteiskunnan käyttöön kallioperässä olevia raaka-aineita. Kaivokset voidaan jakaa sijoituskohteenaa yleisesti metallimalmikaivoksiin ja teollisuus-mineraalikaivoksii, vaikka tämänlainen jaotelu ei aina ole yksiselitteinen. Vuonna 2015 Sitra uutisoi, että kaivostoiminta on kasvu-uralla, jonka lisäksi sen merkitys Suomelle on suuri. Tämänlaisen kasvun myötä myös merkitys kaivostoiminnan vastuullisuuteen kaivostoiminnassa on noussut entistä suuremmaksi.

Tilaneet, jotka johtuvat tämänlaisesta tilasta ovat johtaneet siihen että Sitra onkin alkanut vuodesta 2011 valmistelemaan avainalueita kestävän kaivostoiminnan edistämiseksi. Tämän työn pohjalta muodostui kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä interessiristiriitoja sekä vähentämään konflikteja. Tämä verkosto on perustettu vuonna 2014.

Tutustu eri sijoitusalustoihin

Alusta	Sijoituskohteet	Siirry
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin ja ETF:iin	Siirry
Nordnet on Pohjoismaiden johtava osakkeiden, rahastojen ja muiden pörssinoteerattujen arvopapereiden kaupankäyntiä tarjoava nettipankki. Nordnet tarjoaa palveluita, jotka tekevät säästämisestä ja sijoittamisesta helppoa, fiksua ja kannattavaa.
	Sijoita osakkeisiin, rahastoihin, kryptoihin ja valuuttoihin	Siirry
eToro on johtava sosiaalisen kaupankäynnin alusta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa pääomamarkkinoille. eToron innovatiivisella CopyTrader-ominaisuudella voit automaattisesti kopioida muiden sijoittajia.
	Sijoita kiinteistövakuudellisiin lainoihin	Siirry
Estateguru on virolainen joukkorahoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Esketit-alustan lainat ovat yrityslainoja, jotka sijaitsevat pääasiassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
	Sijoita kiinteistöprojekteihin	Siirry
Bulkestate on virolainen kiinteistösijoitusalusta, jonka kautta on mahdollista sijoittaa joukkorahoituksella kiinteistöprojekteihin. Sijoituskohteet sijaitsevat pääasiassa Latviassa.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
Esketit on irlantilainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttajalainoihin. Esketit-alustan kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Tanskaan, Latviaan, Tsekkeihin, Romaniaan, Puolaan, Georgiaan, Meksikoon ja Jordaniaan.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
ViaInvest on latvialainen joukkurahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen P2P-kuluttajalainoihin. ViaInvestin kautta on mahdollista sijoittaa mm. lainoihin Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Tsekeissä.
	Sijoita P2P-vertaislainoihin	Siirry
PeerBerry on kroatialainen joukkorahoituspalvelu, joka mahdollistaa sijoittamisen kuluttaja- ja yrityslainoihin. PeerBerryn kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Espanjaan, Puolaan, Kazakstaniin, Moldovaan, Tsekkeihin, Filippiineille, Sri Lankaan, Keniaan, Intiaan ja Ukrainaan.
	Sijoita lyhytaikaisiin yrityslainoihin	Siirry
Debitum on latvialainen sijoitusalusta, joka mahdollistaa sijoittaminen yrityslainoihin. Debitumin tarjoamat sijoituskohteet sijaitsevat Virossa, Latviassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa.
	Sijoita kuluttajalainoihin Virossa	Siirry
Moncera on virolainen vertaislainapalvelu, jonka kautta on mahdollista sijoittaa lainoihin Virossa.
	Sijoita kuluttajalainoihin	Siirry
Monefit Smartsaver sijoitusalustan kautta on mahdollista sijoittaa CreditStar Groupin tarjoamiin lainoihin. CreditStar Group myöntää lainoja Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Virossa, Tsekeissä, Puolassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
	Prop-trading alusta	Siirry
The Trading Pit on prop-kaupankäyntiin suunniteltu alusta, joka soveltuu mm. CFD- ja fuuturikaupankäyntiin.

Huom! Huomaathan, että tämä sisältö ei ole sijoitussuositus, -neuvo tai kehotus eikä sitä tule sellaiseksi käsittää.

Sijoittamiseen pörssi- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Summarum Medialla ei ole suoria sijoituksia tässä artikkelissa mainittuihin yksittäisiin osakkeisiin. Sijoitustoimintamme keskittyy ainoastaan indeksirahastoihin.

Vastuullinen kaivostoiminta huomioi myös muut

Kaivostoiminnan kestävyyden kannalta on tärkeää, että se huomioi muiden elinkeinot, ihmiset sekä luonnon. Konflikteja myös syntyy vähemmän kun muut otetaan huomioon.

Kaivokset tuottavat mineraalisia raaka-aineita yhteiskunnan tarpeisiin. Ilman tätä tuottoa meillä ei oliksi metalleja eikä teollisuudessa tarvittavia mineraaleja raaka-aineiksi. Toistaiseksi ei ole myöskään löydetty toista tapaa saada mineraaleja teollisuuden käyttöön.

Ennen kaivostoiminnan aloitusta tapahtuu yleensä malminetsintää. Nämä kuitenkin monesti rinnastetaan suoraan toisiinsa. Malminentsintä johtaa lopulta harvoin kaivoksen perustamiseen. Malminetsinnässä haetaan sekä tutkitaan mahdollisia malmipotentiaalisia alueita, jotka saattaa olla pitoisuuksiltaan sekä kooltaan kannattavia hyödyntää. Keskimäärin vain yksi tuhannesta malminetsintäprojektista päätyy itse kaivoksen toteutukseen.

Kaivostoimintaa valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Heidän tehtävänään on valvoa sekä kaivoslain noudattamista kuin myös kaivoksen teknisten ratkaisujen turvallisuutta ja kemikaaliturvallisuutta. ELY-keskuksen tehtävän on valvoa ympäristöluvan ehtojen noudattamista. AVI taas valvoo työturvallisuutta alalla. Toimintasuunnitelmien toimivuus poikkeustilanteissa varmistetaan yhdessä paikallisten pelastusviranomaisten kanssa.

Kaivostoiminnan sijoittamisen riskeistä

Esimerkiksi S-pankki noudattaa poissulkemista vastuullisen sijoittamisen strategiassaan. Kun sijoituskohteissa on vakavia ongelmia, esimerkiksi kansainvälisten normien rikkomista, voi S-pankki sulkea pois kyseisen yhtiön sijoitusvalikoimasta.

Tämänlainen tilanne voi olla myös kaivostoiminnan yrityksille. Kaivostuontantoyhtiöt, joiden liiketoiminta perustuu voimakkaasti hiileen voivat olla poissulkulistalla. Esimerkiksi S-pankki pitää energian tuottamiseen käytettävän hiilen osalta 20 prosentin rajaa liikevaihdosta poissulkemisessa.

Kaivostoiminta ei aina välttämättä ole vastuullisin valinta, mutta myös vastuullisuutta voi löytyä. Tämä riippuu siitä, miten yhtiö toimii ja tästä kannattaakin ottaa selvää ennen sijoittamista, jos vastuullisuus kiinnostaa sinua.

Yrityksen ja sijoittamisenkin vastuulle kuuluu ympäristö eli E, sosiaaliset eli S, ja hallinnolliset eli G asiat. Tästä tuleekin lyhenne ESG. Vastuullisen sijoittamisen ytimeen kuuluukin ympäristöön, sosiaaliseen ja hallintoon liittyvät asiat ja ne eivät ole silloin toissijaisia yrityksille eikä sijoittajallekaan. Nämä asiat hoidettuna hyvin mahdollistavat parempia tuloksia ja tuottoja. Huonosti hoidettuna nämä voivat aiheuttaa päinvastaisen tuloksen.

Esimerkiksi Hermes IM tutkimusanalyysi vuosina 2009-2014 osoitti, että huonon hallinnon ja vastuullisuuden yhtiöt keskimäärin tuotti 0,3 prosenttia vähemmän kuukausittain. Oxfordin Yliopiston ja Arabesque partnersin tutkimuksessa vuonna 2015 tutkimus osoitti, että tuotoista ei tarvitse tinkiä sijoittamalla vastuullisesti.

Vastuullinen ja vaikuttava sijoittaminen ovat osa markkinaa. Ne mahdollikstaa hyvät tuotot ja vielä positiivisen vaikuttavuuden kestävään kehitykseen. Sijoittajien ei tarvitse tyytyä pelkästään osakesijoituksiin, sillä vastuullisen sijoitamisen kohteita on tarjolla useita eri omaisuusluokissa.

Esimerkiksi Terrafamella vastuullisuus tarkoittaa, että tuotantoprosessi on mahdollisimman energiatehokas, nillekintuotannon hiilijalanjälki on toimialan pienin sekä integroitu tuotantoprosessi mahdollistaa kierrätyksen prosessin sisällä ja tätne materiaalitehokkuuden.

Kaivosala ilmastonmuutoksen pysäyttäjänä

Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaivosyhtiöillä on tärkeä rooli hidastavan teknologian tuottamisessa. Kun monien metallien kysyntä kasvaa nopeasti esimerkiksi sähköautojen, aurinkopaneeleiden ja elektroniikan kulutuksen vauhdissa, myös kaivosteollisuuden tulee pysyä perässä. Alaan kuitenkin liittyy imagohaasteita.

Kaivosteollisuus voi olla mukana suurta positiivista muutosta, mutta muutos tuo mukanaan myös suuret paineet toimia vastuullisesti kautta linjan.

Eniten kehitettävää kaivosteollisuudesta löytyy dialogissa sidosryhmien kanssa, mikä liittyy vahvasti myös yhteen ESG:n sosiaalisista pilareista. Kaikki raportoinnin ja avoimuuden kehittäminen on kaivosyhtiöille tärkeää, koska se lisää rahoittajien, asiakkaiden sekä koko yhteiskunnan luottamusta toimialaa kohtaan.

Sodalla voi olla vaikutuksia kaivostoimintaan
Tähän asti kaivokset ovat toimineet Suomessa normaalisti, mutta kun epävakaus maailmassa on lisääntynyt myös riskit toiminnalle ovat lisääntyneet. Esimerkiksi sodat aiheuttavat epävakautta koko maailman talouteen.

Sota voi vaikuttaa kaivosteollisuuteen negatiivisesti. Se on jo vaikuttanut esimerkiksi metsätalouteen ja energiatalouteen Suomessa.

Suomessa kaivostoiminnan tuotanto on toistaiseksi toiminut hyvin, mutta etenkin Euroopassa käytävä sota vaikuttaa monin tavoin suomalaiskaivosten toimintamahdollisuuksiin. Esimerkiksi metallien hintojen voimakas heilahtelu kertoo epävakaista oloista. Aiemmin ennen sotaa kasvu oli tasaista sekä vakaata.

Akuutein huoli liittyy kaivosteollisuuden toiminnan kannalta raaka-aineisiin, energiaan ja komponenttien saatavuuteen. Tämä vaatiikin vaihtoehtoisia hankintakanavia. Raaka-aineiden tarjonnan ja kysynnän epävakaus heijastuu ilmeisesti pitkään kaivostoimintaan ja mineraalien jatkojalostukseen koko Euroopassa. Ruokahuollon kannalta kaivostoiminta on esimerkiksi tärkeää, sillä lannotteiden saanti riippuu kaivostoiminnasta.

Kaivosyhtiöön sijoittaminen on erittäin riskistä

Kaivosyhtiöihin voi sijoittaa monella tapaa. Jos esimerkiksi kultaan tai litiumiin sijoittaminen kiinnostaa, on kaivosyhtiön kautta mahdollista sijoittaa näihin. Sijoittaja voi valita, millaisiin kaivosyhtiöihin hän sijoittaa.

Hyvin turvallisessa sijoittamisessa puhutaan aina alle prosentin tuotto-odotuksista ja keskimääräinen riski voi olla 2-4 prosenttia. Kovemmalla riskillä esimerkiksi sijoittamisella osakkeisiin voi saada yli 4 prosentin tuottoa.

Oman riskinsietokyvyn arviointi voi olla haastavaa itselle. Voit lähteä miettimään, mitä tekisit sijoittajana, jos markkinat romahtaisivatkin. Panikoisitko välittömästi ja myisit kaikki osakkeesi, joka on signaali yleensä siitä, että riskillinen sijoittaminen ei välttämättä ole sinua varten.

Jos olet kylmän viileä ja oikeasti valmis laittamaan katseen 10-11 vuoden päähän ja laskussakin luotat siihen, että nousu vielä tapahtuu, kestät paremmin riskiä.

Koko oman talouden tila vaikuttaa myös riskiin. Jos tulosi voivat heilahdella hyvinkin paljon, on hyvä, että sijoitukset voi olla maltillisempia eikä niissä ole niin paljoa riskiä. Vastaavasti, jos toimit stabiilissa palkkatyössä alalla, missä ei yleensä ilmene työttömyyttä, voit ottaa esimerkiksi eläkesijoituksissa enemmän riskiä.

Esimerkiksi Nordea ja Nordnet tarjoavat mahdollisuuden oman sijoitusriskisi arvioimiseen.

Lehmän hermot apuna kaivossijoituksessa

Kun sijoitat kaivosyhtiöön, kannattaa sinulla siis olla lehmän hermot. Markkinat ovat tällä hetkellä epävakaammat kuin ennen ja sijoituksien tuotto voikin olla huonompi kuin olet ajatellut.

Sijoittamisessa tuotto häviää usein heikkoon riskienhallintaan. Ottamalla turhia riskejä, teet monesti suuremmat tappiot. Esimerkiksi salkussa sijoituskohteiden paino voi olla liian suuri tai voidaan sijoittaa kohteisiin, joissa on mahdollisuus menettää koko sijoitettu pääoma tai vaikka ajoittaa ostot väärin.

Suurien tappioiden tienaaminen takaisin on vaivalloista. Sijoittaminen hajautetusti auttaakin riskien hallitsemisessa. Kaivosteollisuuteenkin sijoitettaessa ajallinen hajauttaminen ja hajauttaminen omaisuuslajien sisällä ovat tapoja, joilla pystyt hajoittamaan salkkuasi. Kaivosyhtiöitä on tarjolla monenlaisia, joten niihin kannattaa perehtyä.

AIS-kriteerejä kannattaa seurata, kun haluat sijoittaa kaivosyhtiöihin. Tämä kertoo sinulle esimerkiksi sen, kuinka paljon maksaa yhtiölle tuottaa unssi kultaa. Jos ei ole näyttöjä, että kultaa esimerkiksi löytyisi, voi olla vaikea ajatella, onko kaivostoiminta tuottavaa. Liikkuvia muuttujia on siis monta.

Yksi tärkeä asia myös kaivosteollisuuten sijoittamisessa on miettiä, millaisia aineita aiotaan louhia. Esimerkiksi litium on tärkeä osa autojen sähköistymistä. Sama tilanne koskee kuparia. Hiilikaivoksien kohdalla kannattaa miettiä, onko hiilen tarve millainen tulevaisuudessa, jos ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä.